Uutta vammaispalvelulakia valmistellaan parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM). Lakiluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja valmistelutyössä on STM:n mukaan pyritty laajaan yhteistyöhön. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimeenpanema vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen.
Vihreän liiton jäsenjärjestö Vihreät vaivaiset ry pitää uudistusta erittäin tervetulleena ja tarpeellisena. Lain valmistelussa ja uudistuksessa tulee huolehtia siitä, että vammaiset ihmiset ja kokemusasiantuntijat ovat vahvasti mukana siinä. Toivoaksemme näin on tapahtunut ja toivottavasti jatkossakin huolehditaan kaikkien vammaisryhmien riittävästä osallisuudesta lain valmistelussa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että vammaispalvelujen saatavuudesta, yhdenvertaisista mahdollisuuksista palveluihin eri puolilla Suomea riippumatta asuinkunnasta, huolehditaan asianmukaisesti.
Kokemuksesta tiedämme, että kuntien vammaispalveluissa hinta on usein ollut ratkaiseva tekijä laadun kustannuksella. Hallituksen esityksessä vammaispalvelulailla ja siihen liittyvillä laeilla halutaan kokonaisuudessaan parantaa vammaispalveluiden laatua. On selkeä edistysaskel, kun uudistuksessa on tavoitteena kuunnella vammaisen asiakkaan mielipidettä ja toiveita nykyistä paremmin. Lisäksi todetaan, että “lailla parannetaan mahdollisuuksia turvata lasten ja perheiden palvelujen saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus nykyistä paremmin.” (Vammaispalvelulaki, luonnos, s.133)
Vammaispalvelulain valmistelussa ja toteutuksessa on huomioitava vammaisten ihmisten moninaisuus esimerkiksi kielen ja kulttuurin suhteen. Tämä on kiitettävästi nostettu esiin valmistelussa: “Vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta tukevan sääntelyn yhtenä lähtökohtana on tukea näitä oikeuksia henkilön elämäntilanteen edellyttämällä tavalla. Tähän katsotaan kuuluvan myös kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen. Tällä on merkitystä muun muassa ruotsinkielisten, saamelaisten ja viittomakielisten vammaisten henkilöiden osallistumisen ja osallisuuden tukemisessa. “ (Vammaispalvelulaki, luonnos s. 136-137)
Eri vammaisryhmillä on erilaiset tarpeet ja rajoitukset, mitä tulee yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa. Esimerkiksi kuuroja on pitkään puhuttanut se, että käytännössä heillä ei ole ollut mahdollisuutta soittaa ja asioida esteettömästi virka-ajan ulkopuolella, silloin kun tulkkivälitys ja tekstipuhelupalvelu ovat kiinni. KELA:n tulkkivälitys toimii arkisin vain klo 7.30-20, varsinainen etätulkkauspalvelu on avoinna klo 8-16. Arkisin klo 8-20 toimiva tekstipuhelupalvelu toimi aiemmin 24/7-periaatteella, kunnes rahoitusta ja sen myötä palvelua jouduttiin supistamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virka-ajan ulkopuolella iltaisin, öisin tai sunnuntaisin kuurot eivät voi soittaa esimerkiksi sairaalan päivystykseen, poliisiin tai muualle akuuteissa tilanteissa. Tämän vuoksi on sattunut läheltä piti- tai vaaratilanteita (Iltalehti) . Esitämme, että valtakunnallinen tekstipuhelupalvelu sisällytetään vammaispalvelulakiin. Näin palvelu voisi toimia entiseen tapaan 24/7 tuoden kuurojen, huonokuuloisten ja puhevammaisten arkeen perusturvaa.
Vähän aika sitten julkaistu tuore tutkimus ” Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset ” (2021) tuo esille sen, että kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut aina tähän päivään asti monenlaista syrjintää. Pitkään jatkuneiden kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneiden hävittämispyrkimysten käsittelyn vuoksi Suomessa on käynnistymässä kansainvälisestikin ainutlaatuinen valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi. Lisäksi vuosittain tuhannet vammaiset vievät kotikuntansa oikeuteen, jotta he saisivat itselleen kuuluvat palvelut ja oikeudet. (https://yle.fi/uutiset/3-11228959) Nämä ovat esimerkkejä siitä, että Suomessa on paljon rakenteellistakin syrjintää. Vammaispalvelulain uudistuksessa tuleekin tiedostaa syrjivät rakenteet, jotka estävät oikeuksien täysimittaisen toteutumisen. Tämä uudistus on siksikin erittäin tärkeä toteuttaa huolella.
Ulla Sivunen KM, FM, tutkija
Hallituksen jäsen
______________________________________________________________________________________________
Vammaispalvelulakiluonnoksen sudenkuoppia
Vammainen elää loputtomassa epävarmuudessa, jopa pelossa. Palveluja ja tukea tarvitsee välttämättä, mutta milloin tahansa vammaispalvelun työntekijän vaihtuminen, poliittisten painosuhteiden muutos kunnissa tai muutokset säädöksissä voivat romuttaa hyvin toimivat palvelut tai estää saamasta niitä. Lakiluonnos pyrkii varmistamaan sen, että palvelut vastaisivat tarvetta, mutta sisältää joitakin selkeitä sudenkuoppia.
Lakiluonnos painottaa useassa kohdassa sitä, että palveluiden tulee vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä itse asiassa on palveluiden toimivuuden perusedellytys. Lakiluonnos sisältää kohtia, jossa pykäläteksti vesittää tämän periaatteen.
Kuljetuspalveluiden sudenkuoppa
Kuljetuspalvelupykälään on kirjattu heikennys. Pykälä 23 antaa oikeuden vähintään 18 yhdensuuntaiseen tavanomaisen elämän matkaan kuukaudessa, ”ellei tätä pienempi määrä riitä turvaamaan välttämätöntä liikkumista”. Vähimmäismäärän vesitys jättää vammaiset täysin suojattomiksi päätöksenteossa!
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta edestakaisten matkojen 9krt/kk korvaa vain häivähdyksen vammattomien liikkumisen vapaudesta, jota myös julkisen liikenteen kohdalla vankasti tuetaan. Julkinen liikenne on vammattomien käytössä rajattomasti. Lakiluonnos tässä kohdin sysää yhdenvertaisuuden toteutumisen entistäkin kauemmas.
Lakiesitys sortuu painottamaan välttämätöntä tarvetta väärissä kohdissa. Ei saa syntyä tilannetta, että vaikka kuljetuspalvelu on todettu välttämättömäksi, vammaispalvelun työntekijä ryhtyy arpomaan, millaisen vapaa-ajan, tilaisuuksiin osallistumisen tai millaiset matka ovat hänen mielestään vammaiselle välttämättömiä.
Vammaispalvelulain tarkoitus on mahdollistaa itsenäinen, oman näköinen elämä ja tarpeisiin vastaavat palvelut. Vähimmäismäärä 9krt/kk ei edes mahdollista säännöllistä harrastusta (myöskään liikuntaharrastusta!), koska asioimiseen kuluu osa matkoista. Vähimmäismäärän on ollut todella tärkeä ja tarpeellinen lain kohta, johon vammaiset ovat usein joutuneet vetoamaan. Tähän ei saa tehdä heikennystä, vaan tuo ”ellei pienempi määrä riitä”, tulee poistaa tekstistä. Mitään haittaa ei ole siitä, jos vähimmäismäärää ei kuntonsa puolesta pysty käyttämään.
Lakiluonnos lisää erilaisia vaihtoehtoja liikkumisen tukeen. On huomattava, että kilometrikukkaroa ja vastaavia luotaessa, päätös ei saa perustua aiemmin toteutuneisiin matkoihin. Epidemia-aikana vammaiset ovat liikkuneet hyvin vähän, joten viime vuodet eivät anna oikeaa kuvaa normaalista liikkumisesta. Lisäksi vammaisten henkilöiden eri elämänvaiheisiin kuuluu samanlaista liikkumisen vaihtelua kuin kaikkien muidenkin. Päätös pitää luonnollisesti tehdä tarvetta vastaten, ei menneeseen jumiutuen. Toivottavasti tämä korjataan lain esitöihin.
Kuljetuspalveluvalikkoon lisätyt uudet kohdat ovat kohtuullisen helposti järjestettävissä, eikä siksi niitä ole tarpeen jättää alueen päätettäviksi.
Taloudellinen tuki
Lakiluonnoksen mukaan korvataan puolet teknisten ratkaisujen ja välineiden hankkimisesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Tässä ei oteta huomioon, että moni työkyvytön vammainen elää etuuksien tai pienten tulojen varassa, eikä mahdollisuutta kustantaa sitä omaa puolikasta ole. Näin vammaiset joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. (Vammaispalvelulaki, luonnos, Taloudellinen tuki §26)
Yhteistyössä
Vammaispalvelua ohjataan tekemään suunnitelmia ja päätöksiä yhteistyössä vammaisen, omaisten ja muiden tahojen kanssa. Tähän tarvitaan vielä lisää painoa, sillä osa vammaispalvelussa työskentelevistä pitää pitkälle erikoistuneiden lääkäreiden ja moniammatillisten tiimien näkemyksiä vain suosituksina, jotka voi ohittaa. Käytännössä tällöin asetetaan musta tuntuu -mielipide koulutetun terveydenhoitohenkilökunnan tekemien tutkimusten ja tietämyksen edelle. Vammaispalvelu voi hyvin myöntää palveluja ilman suosituksia, jos niin tarpeelliseksi näkee, mutta ei saa syntyä tilannetta, jossa vammaispalvelu evää palvelut, jotka perehtyneet ammattilaiset ovat arvioineet välttämättömiksi. Näin kuitenkin usein käy.
Oikaisu
Vammaisten oikeusturva on heikko. Nykyisissä yksilöjaostoissa ja todennäköisesti tulevissa alueen vastaavissa elimissä ei ole riittävästi laintuntemusta, vaan asiat jäävät poliittisesti suuntautuneiden ihmisten mielipiteitten varaan. Vammaisten oikeusturvaa tulisi vahvistaa myöntämällä lakiapua tarvittaessa tai muilla keinoin. (Vammaispalvelulaki, luonnos, Oikaisu §27 )
Kuntoutus
Vaikeavammaiset ovat Kelan kuntoutuksen piirissä 65-ikävuoteen saakka. Tätä rajaa tulisi nostaa 68-ikävuoteen, mikäli halutaan myös vammaisten asuvan kotona ikääntymisestä huolimatta. Lisäksi tulisi alue velvoittaa myöntämään tarpeeseen vastaavaa kuntoutusta, joka siis vammaisten kohdalla edellyttää erilaista osaamista.
Siirtymäsäännökset
Siirtymäsäännöksiin on kirjattu, että päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, ja että kaikkien päätösten on oltava uuden lain mukaisin kahden vuoden kuluttua voimaantulosta. Vammaisilla on syvä huoli siitä, käytetäänkö siirtymäpykälää jo voimassa olevien päätösten heikentämiseen, koska muidenkin uudistusten aikana niin on toimittu, vaikka vammaisen toimintakyvyssä ei olisi tapahtunut mitään muutosta. (Vammaispalvelulaki, luonnos, Siirtymäsäännökset §34 )
Lakiluonnos sisältää paljon hyvää, mutta muutamia ansapaikkoja on vielä korjattava.
Tuula Räikkönen
Hallituksen jäsen
Lähteet:
Ehdotus uudeksi vammaispalvelulaiksi lausunnolle (STM)
https://stm.fi/-/ehdotus-uudeksi-vammaispalvelulaiksi-lausunnolle (viitattu 18.3.2021)
Lausuntopyyntö vammaispalvelulainsäädännön uudistuksesta (lausuntopalvelu.fi)
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=35d25a9b-5196-494e-87c4-6841101b5901 (viitattu 18.3.2021)
YLE uutinen 6.3.2020. ”Viranomaisilla on selvää vammaisvihaa”, toteaa asiantuntija – vuosittain tuhannet vammaiset vievät kotikuntansa oikeuteen saadakseen itselleen kuuluvat palvelut.
https://yle.fi/uutiset/3-11228959 (viitattu 16.3.2022)
Oikeusministeriö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.Tiedote 15.12. 2021 : Selvitys: Kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut monenlaista syrjintää
https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-kuuroihin-ja-viittomakielisiin-on-kohdistunut-monenlaista-syrjintaa (viitattu 16.3.2022)
Iltalehti 24.1.2022. Kuuro Maija ei saanut nopeasti hälytettyä apua sairaalle lapselle, koska ei voi soittaa puhelimella.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/77ef1db2-8781-4bf0-9828-fc9ff00aee7c (viitattu 16.3.2021)
Vammaispalvelulainsäädännön uudistus (Vammaispalvelujen käsikirja)
https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaispalvelulainsaadannon-uudistus (viitattu 16.3.2021)